Hallituspohdintoja

Joku lehti arvioi mahdollisia seuraavia ministereitä. Edelleen puhutaan Juha Sipilän linjauksista 12 ministeristä. En tiedä, onko se hyvä ratkaisu. Joskus on syytetty edellisen hallituksen ministerimäärää, kokonaisuutta pirstaloituneeksi, ei kokonaisuudeksi ollenkaan. Ministerien ja valtiosihteerien määrän vähentämisen kerrotaan tuovan myös niitä kaivattuja säästöjä. Kun sama kokonaisuus, hallitus,  puristetaan 12 ministeriin käsiin, palaset saattavat kasvaa liian isoksi.

Iskelmissä on puhuttu Helsingin herroista ja on käsketty koko valtiovallan haistaa paska. Virkamiesvaltaisuudesta on suomalaista hallintoa syytetty. Ministerit itse eivät valmistele asioita, tarvitaan koneistoa. Koneisto joka tapauksessa muuttuu jonkun verran. Tai sitten edellisen hallituksen aikana valmistelu tapahtui osittain oman ajattelutavan vastaisesti, omia mielipiteitä ja linjauksia vastaan. Tai sitten se tapahtuu nyt niin. Ehkä virkamiesten määrän täytyy kasvaa, jotta asiat saadaan valmisteltua kunnolla. Eroavaa hallitusta ja sen edeltäjää syytettiin asioiden huonosta valmistelusta.

Käy valmistelussa suhteessa omiin mielipiteisiin kummin päin tahansa, virkamieskoneiston merkitys uudessa mallissa joka tapauksessa kasvaa. Vaikka itse pyrin eduskuntaan, äänestäjien pitäisi muistaa poliitikoiden rajallisuus asioiden hallinnassa ja tiedossa. Ei se, että tuee valituksi eduskuntaan tai julistautuu sillä varmuudella asiantuntijaksi,  tee ihmisestä asiantuntijaa. Hyviä ministeriehdokkaita on, mutta välttämättä he eivät ole puolueidensa nokkimisjärjestyksessä kärkipäässä. Tämä ei ole happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista- ajattelua, vaan mielestäni kohtuullisen kelvollista pohdintaa.

Lopuksi mietin, että hallitukseen voisi valita ministereitä myös eduskunnan ulkopuolelta. Demareita en ole edelleenkään hallitukseen tyrkyttämässä. Mikäli asia olisi minusta kiinni, SDP ei olisi hallituksessa. Emme saaneet siihen äänestäjiltä valtakirjaa. Jos Keskusta ei tee Juha Rehulasta sosiaali- ja terveysministeriä, kelvollisia vaihtoehtoja olisivat Kokoomuksen Laura Räty ja Perussuomalaisten Mauno Vanhala. Miksi? Vaikka Rädyn kanssa olen todella monesta asiasta eri mieltä, erittäin paljon eri mieltä, kumpikin on ollut Sote- prosessissa vahvassa roolissa, heillä on näkemyksiä ja he tuovat jatkuvuutta. Mutta veikkaan, että ministeriautoja jaettaessa kumpikaan heistä ei ole viidessätoista ensimmäisessä rivissä.

Aamu 1. vaalien jälkeen

Rakentelen ajatuksia vaalien jälkeen varmasti vielä muutaman päivän, ehkä pidempäänkin. Sulattelemista on jonkun verran. Arkeen sinällään olen jo palannut, tänään on ensimmäinen työpäivä.

Nämä sivut ja facebook-sivut säilyvät, otsikot muuttuvat. Politiikassa tulen olemaan mukana edelleen, joten siitäkin riittää kerrottavaa ja kommentoitavaa. Henkilökohtaisella tasolla ei ole syytä sen suurempaan draamaan. Äänimäärä 930 on vähemmän kuin odotin, se on pettymys ja muuta on turha väittää. Toisaalta se on ensikertalaiselle sittenkin hyvä ja sijoitus oman puolueen sisällä 13. Keräsin omani lisäksi 929 erittäin tärkeää ääntä. Oma tavoite oli olla 10 joukossa ja yllätysmahdollisuuksia pidin elossa, perusteluna ajatus siitä että ihmiset haluavat muutosta. Nyt en ollut se muutoksen väylä ja ääni.

Viime yön kommentissa facebookissa totean, että tulos ratkaisee. Otan nyt esille pari yksittäistä asiaa tuloksesta. Toinen on pettymys puolueen tulokseen niin Pirkanmaalla, koko maassa kuin toki myös Mänttä-Vilppulassa. Linjamme oli hyvä, selkeästi erilainen verrattuna pääosaan muista puolueista. Mutta kysymys, josta ei pääse yli, on miksi ette tehneet toisin jo hallituksessa. Niin, ainoa tapa tehdä toisin hallituksessa olisi todennäköisesti ollut kaataa se. Näin ei tehty. Toinen yksittäinen asia on kritiikki siihen, että meillä Suomessa pääsee asiantuntijaksi sanomalla että olen asiantuntija. Näyttöjä ja kokemusta asiasta, asiantuntijuudesta ei tarvita.

Alla on linkki eilen illalla ennen yhdeksää tehtyyn paikallislehden haastatteluun. Pohdinta jutun loppupäässä hallitukseen menosta perustui sen hetkiseen tilanteeseen ja siihen ajatukseen, että meidän ja Kokoomuksen linjat ja tavoitteet eroavat niin paljon toisistaan, että toista kautta siihen ei tarvitse mennä mukaan. Näen, että nyt ei tarvitse edes harkita hallituskysymystä. Äänestäjien vastaus on selkeä eli emme saaneet heiltä luottamusta jatkolle. Silloin on syytä lähteä maassa tekemään toisenlaista politiikkaa kuin me esitimme ja edustamme. Me jatkamme omalla linjallamme. Toivon, että tämä viesti ja linjaus säilyy myös puolue-elinten kantana. Äänestäjien tahto on se.

http://www.kmvlehti.fi/…/pirttijarvi+teki+nakoisensa+kampan…