Ja Ranskasta, Suomesta sekä Venäjästä

Ranskassa on vuorossa presidentinvaalien toinen kierros sunnuntaina. Epäilemättä kyseessä ovat erittäin tärkeät vaalit, niiden tuloksella on merkittävä vaikutus Venäjän vastaiseen rintamaan, EUn politiikkaan Venäjän suuntaan ja uskoakseni myös energiapolitiikkaan Euroopassa. On tällä hetkellä vaikea uskoa, että ehdokas Marine ( Le Pen) tullessaan valituksi ajaisi samaa linjaa suhteessa Venäjään kuin presidentti Macron.

Kuuntelin ennen tämän kirjoittamista Simo Ortamon lehtikatsauksen Ylen Ykkösaamusta 9.4.2022. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova nosti tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa (20.4.2022) Ylen Pietarin-toimittajan Simo Ortamon esimerkiksi ”epäeettisestä toimittajasta”. Ortamo käy jutussa läpi venäläisten tiedotusvälineiden uutisointia. Hän kertoo uutistoimisto Rian julkaisseen propagandisti Timofei Sergejevitsin  kantoja mitä Venäjän tulee tehdä Ukrainalle. Venäjän tulisi jatkaa propagandistin mukaan denatsifikaatiota Ukrainassa sukupolven yli, juurruttaa natsismi sieltä pois ja muuttaa myös Ukrainan nimi toiseksi.

Miten tämä liittyy Ranskan vaaleihin, todennäköisesti paljon. Venäjä syyttää länttä valehtelusta, tosiasioiden peittämisestä ja muuttamisesta. Le Pen on puhunut Venäjän presidentti Vladimir Putinista ihailevasti, saanut Venäjältä vaalirahaa ja kannattanut Krimin liittämistä Venäjään. Hän katsoo vain puolustaneensa Ranskan intressejä suhteissaan Kremliin. Hän sanoi, ettei vastusta muita Venäjä-pakotteita paitsi öljyyn ja kaasuun kohdistuvia. Syyksi hän nimesi sen, ettei halua ranskalaisten kärsivän pakotteiden seurauksista. Muualla lännessä pyritään tästä riippuvuudesta Venäjään eroon, koska ostamalla öljyä ja maakaasua Venäjältä rahoitetaan Putinin sotakoneistoa. Mahdollinen muutos valittaessa Le Pen olisi siis suuri.  Macronille ei riitä se tuki, mitä hän saa muualta Euroopasta, vaan tuki on tultava oman maan äänestäjiltä.

Yksi ongelma, jolla Macron sotii itseään vastaan, on ylimielisyys. Le Pen pyrki maalaamaan vaaliväittelyssä eilen Macronista kuvan kansalaisten arjesta irtautuneena elitistinä. On helppo uskoa, että väite pitää ainakin jossain määrin paikkansa. Valitettavasti Suomessa tuo kansalaisten arjesta irtautuminen ei näytä politiikassa olevan haitta, pikemminkin ansio, jos katsotaan viimeaikaista Suomen omaa puoluekannatusta gallupien mukaan.

Ja lopuksi mielipidevaikuttamiseen Venäjän suunnalta. On arvioitu, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Ranskan vaalien tulokseen. Suomessa Venäjän odotetaan kohdistavan lähikuukausien aikana tänne kyber- ja informaatiovaikuttamista. Suojelupoliisi arvioi todennäköisenä, että etenkin Suomessa käytävään Nato-keskusteluun pyritään vaikuttamaan. Venäjän reaktiota jäsenyyteen ja uhkakuvia voidaan paisutella. Sosiaalisessa mediassa voidaan nähdä yrityksiä häiritä, mustamaalata, lietsoa pelkoa tai viedä uskottavuutta turvallisuuspolitiikan keskustelijoilta. Informaatiovaikuttamista kohdistetaan usein yhteiskunnan arkoihin paikkoihin. Ranskassa yksi mielipiteisiin vaikuttava tekijä on suhtautuminen öljyyn ja maakaasuun, Venäjältä sitä saa. Ja jos ei saa, ranskalaisille se merkitsee ainakin tilapäisesti kalliimpaa energian hintaa ja heijastumisena monen muun asian kallistumista. Siinä on hyvä ase toista ehdokasta vastaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s