Vaaliteemoista

Viikon päästä maanantaina kunnallisvaalit ovat ohi. Toiset ovat ehtineet ja raaskineet panostaa vaaleihin tosi paljon. Itse olen omaan ehtimiseeni jonkin verran pettynyt eli en ole kiertänyt väsymättömästi. Syy on yksinkertainen, samalla syy josta voi olla onnellinen. Eli olen ollut töissä ja vaalikampanja rajoittuu iltoihin ja viikonloppuihin.

Kasvokkaisten tapaamisten lisäksi olen käyttänyt välineenä facebook- sivua ja tätä blogia, johon tämä on kolmas kirjoitus näihin vaaleihin liittyen. Paikallislehteen olen kirjoittanut toistaiseksi kerran ja tietysti olen hoitanut omia luottamustehtäviäni. Niihin tässä olen hakemassa jatkoa niin itselleni kuin myös puolueelle lisäpaikkoja hakien.

Painotun tällä kertaa vaalien yleisluonteeseen. Taustalla on sote- uudistus, jossa on mielenkiintoinen vaihe menossa, jälleen kerran. Mitä se oikein merkitsee, kenelle se tuo hyvää ja kenelle ei. Oppositio, jonne SDP sijoittuu, on kriittinen esityksen valmisteluun ja myös sen sisältöön, mitä  uudistus oikein merkitsee. Uudistusesitys on muotoutunut myös hallitukselle politiikan teon välineeksi, puolueet pyörittelevät heille mieleisiä osia ja kokonaisuus jää epäselväksi.

Pääministeri Juha Sipilä on toistaiseksi ilmoittanut sote- lakipaketin olevan valmis jo tällä viikolla. Valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen lausuntokierros päättyi viime viikolla. Emeritusprofessori Martti Kekomäen mukaan lakipaketista puuttuu vielä aivan oleellisia asioita. Nämä asiat liittyvät hänen mukaansa palveluiden ketjutukseen ja rahoitukseen. Emme tiedä kuinka paljon oikeasti kullekin ihmisryhmälle varataan yhteistä rahaa hyvinvointiongelmien hoitamiseksi. Kekomäki on ihmetellyt myös, miksi lakityngästä piti edes antaa lausuntoja. Lausuntoja annettiin 600, joka aika oli Kekomäen mukaan tietyssä mielessä ajan hukkaamista. Mänttä-Vilppulassa asiaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa ja ehdotin, että emme anna lausuntoa, koska emme oikein tiedä mistä lausutaan. Lausunto kuitenkin annettiin.

Me suhtaudumme täällä Mänttä-Vilppulassa edelleen luottavaisesti omaan palvelutuotantoon. Mutta mikä on tilanne tulevaisuudessa, miten sote- uudistuksen jälkeen meidän palvelumme toimivat. Keskustelua palvelujen tilasta ja tulevaisuudesta tulee käydä kunnassamme. Aina on kehittämistä, aina on hyviä ja kehittämisen paikkoja. Ja lakipaketit sekä uudistus voivat tuoda tullessaan yllätyksiä. Kuntalaiskeskustelussa kuulee huolta myös palvelujen laadusta.

Toinen asia on yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja köyhyyteen liittyvät ongelmat. Olen linkittänyt tekstejä, joissa on kannettu huolta jakautuuko Suomi entisestään kahtia. Kasvatustieteiden professori Kari Uusikylä totesi yhdessä kirjoituksessaan ”Ei saa sanoa ääneen, että Suomessa tehdään eriarvostavaa, uusliberalistista politiikkaa, yksityistetään ja yhtiöitetään. Jos kaltaiseni isänmaallinen, kirkossa käyvä suomalainen tämän sanoo, hänet leimataan kateelliseksi puolikommunistiksi”.

Kun me käymme äänestämässä, meidän tulee miettiä omaa kuntaa ja sen kehittämiskohtia. Edelleen mitä omassa kunnassa tullaan jatkossa tekemään, mitkä ovat painopisteitä. Omat teemani vaaleissa ovat olleet ensimmäisenä se, että ketään ei saa unohtaa. Se liittyy vahvasti noihin edellä oleviin asioihin. Jos mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin heikkenevät ja tulot laskevat, tulevaisuus on haasteellinen. Muita teemojani, jotka liittyvät myös hyvinvointiin ja sen turvaamiseen, ovat 1) kirjastoverkon säilyttäminen ja koulutus, koulutusmahdollisuudet kaikille, 2) lukio ja sen toimintaedellytyksien turvaaminen sekä 3)joukkoliikenteen kehittäminen. Listalla ei näy varhaiskasvatuksen kehittämistä ja turvaamista, esim. pidemmällä tähtäimellä maksutonta varhaiskasvatusta. Olen sen takana, mutta aina on syytä valita joitain teemoja, ettei luvata joka asiaan jotakin. Eduskuntavaalien alla oli erilaisia lupauksia, joihin ehdokkaat antoivat kilvan nimensä alle. Antoivat, vaikka osa lupauksista oli keskenään ristiriitaisia. Sama tilanne on näissä vaaleissa.

Loppuun laitan toisen siteerauksen Kari Uusikylältä. ”Poliitikot ovat intoutuneet ivaamaan kaiken maailman päivystäviä dosentteja ja joka paikkaan nenäänsä tunkevia professoreita siitä, että nämä sekaantuvat asioihin, jotka eivät heille kuulu. Nämä häiriköt ymmärtävät oman alansa asioita kiusallisen syvällisesti, kun taas moni poliitikko ei tunnu ymmärtävän edes yhteiskunnallisia peruskäsitteitä, saati asioiden välisiä yhteyksiä”. En ole professori, en ole dosentti, mutta äänestäessänne minua äänestätte henkilöä, joka näkee asioiden välisiä yhteyksiä ja myös sen, että leikkaus ja säästö eivät ole keskenään synonyymejä. Joskus satsaaminen joihinkin asioihin tuottaa säästöjä,  sillä se vähentää haittojen lisääntymistä ja ongelmien syvenemistä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s