Mietteitä ministeri Mäntylän linjoista

Alkoholipolitiikkaan liittyvät asiat ovat edelleen pinnalla, isoja ratkaisuja on odotettavissa lähikuukausina. Alkuperäisestä ministeri Rehulan ehdotuksesta on tehty kompromissi, jossa minun näkemykseni mukana on lähinnä vain mahdollisten haittojen riskit kasvaneet. Päätös tämän koosteen tekemiseen syntyi kun luin 28.5 Helsingin Sanomista ministeri Hanna Mäntylän haastattelun.

Sotea koskevassa osiossa Mäntylä toteaa näkevänsä positiivisina terveysteknologian tuomat mahdollisuudet. Parhaimmillaan pystytään häneen mukaansa ennakoimaan mitkä riskit ihmiselle on perimän kautta sairastua johonkin sairauteen ja voidaan ennaltaehkäistä ja ohjata entistä vahvemmin. Enemmän kommentoin haastattelun alkoholipoliittisia osioita, mutta tästä nousee mieleen se, että alkoholipolitiikan puolella hän puhuu luottamuksesta ihmiseen säätelyn sijaan. Ohjaus, niin, ilmeisesti ihminen ei siis pystykään olemaan luottamuksen arvoinen, vai?

Omista kirjoituksistani poimin pari lainausta, jotka ovat aivan eri lähtökohdista kuin ministerin ajatukset. Omani tunnen läheiseksi, ministerin ajattelumaailma tuntuu kylmältä ja vieraalta.

1) Päihdeongelmat eivät ole vain ojissa rypevien spurgujen yksinoikeus. Tämä kommentti siksi, että alkoholipolitiikan muutoksia perustellaan sillä, että tähän saakka suuri enemmistö on saanut kärsiä pienen vähemmistön takia.
2) Ja päihdeongelmiin liittyen vielä yksi kommentti, meillä alkoholiongelmaisista puhutaan kuin he olisivat jotain epäihmisiä. He eivät ole sitä, jokaisella on syntyessään elämä edessään, jokaisella on mahdollisuus. Syitä, jotka johtavat päihdeongelmiin, on lukemattomia. Ja olennaista on muistaa myös se että päihdeongelman voi voittaa. Ja olemme ihmisiä, vaikka meillä olisi päihdeongelma.

Ministeri puhuu alkoholipoliittisessa osassa siihen, että hän haluaisi vaikuttaa juomisen syihin. Liikakäytön taustalla on aina jokin syy, johon pitäisi vaikuttaa. Klaus Weckroth kirjoitti reilun 30 vuotta sitten hyvän teoksen, jossa hän kävi mm. läpi päihdehuoltolaitoksesta kerätyn aineiston perusteella esille juomisen perusteeksi nostettuja syitä. Näitä oli mm. raskas työ, ei työtä ollenkaan, taisi olla hankala vaimo, ei vaimoa ollenkaan ja asiakkaiden juomiselleen nostamia syitä oli satoja, jos ei tuhansia. Perisuomalaisia syitä juoda ovat nykyisin edelleen mm. vituttaa, haluaa irroitella, haluaa juhlistaa jotakin ja ei ole mitään erityistä syytä.

En halua lyödä leikiksi vakavaa asiaa tai irvistellä ministerille. Mutta juomisen syitä on tutkittu pitkään ja myös geneettisiä syitä on alkoholiongelmien taustalta haettu. Ja niitä on myös löydetty, mutta ne eivät selitä kaikkea. Ja edelleen, toipumisen kannalta on erityisen tärkeää löytää syyt ja perustelut sille, miksi ei enää juo. Mutta noihin juomisen syihin vielä että elämänmuutokset kuten työttömäksi jääminen, eläköityminen, yksin jääminen ovat asioita, joiden yhteydessä monella juominen lisääntyy. Ja kun ei ole kuin aikaa, juominen saa keskeisemmän roolin. Juomista ei lopeteta vain sanomalla että lopeta se ja mene vapaaehtoistyöhön. Ihmisen mieleen ja tahtoon vaikuttaminen ei ole yksinkertaista. Ja yksi vaikuttava asia, sanoisiko tavallaan syy, on tottumus, myös sietokyky vaikuttaa eli saman tilan saavuttamiseksi voi/ tarvitsee juoda enemmän. Ja sitten sitä juodaan enemmän. Juomisen kohdalla puhutaan myös sosiaalisesta perimästä ja oppimisesta.

Lopuksi nostan esille ajatuksia ihmisen arvosta, valinnoista ja tutkimusten luotettavuudesta. Ministeri sanoo, että saatavuuden lisääntyminen vie niitä, joilla elämänhallinta on jo valmiiksi hukassa. Tuo on eri linjaus kuin se, että olemme ihmisiä, vaikka meillä olisi päihdeongelma. Eikö niillä ihmisillä, joilla on jo elämänhallinta on hukassa, ole merkitystä tai arvoa?

Ministeri pohtii, että suurkuluttaja ostaa alkoholin riippumatta siitä, onko se Alkossa vai ruokakaupassa. Niin, aina jokainen sen jostain ostaa, se ei ole uusi tieto, niin on tehty tähänkin saakka.Suurkuluttaja on ostanut alkoholia tähänkin saakka myös ruokakaupasta.Mutta kun sitä vahvempaa on lähempänä ja helposti saatavilla, tulee ostettua sitä ja ehkä enemmän. Jos laki menee läpi, on mielenkiintoista millä hinnalla Suomessa myydään laatikkoa kotimaista A-olutta. Virosta sen saa noin 11 eurolla, täällä se maksaisi vähintään ehkä noin 25 €. Keskiolutlaatikko maksaa täällä n. 20, jonkun verran alle halvimmillaan. Hinta vaikuttaa, ja saatavuus.

Ministeri kuittaa saatavuuden muutokseen liittyvät tutkimukset mielestäni kevyesti, koska ne antavat erilaista tietoa kun hän toivoo. Tällä hetkellä hän on tiukka kannabiksen laillistamisen suhteen, josta häneltä myös kysytään. Kannabista ei tule siis Mäntylän mukaan laillistaa:”olen huolissani siitä, että tutkimustietojen mukaan nuorten alkoholinkäytön vähentyessä sekakäyttö ja kannabiksenkäyttö ovat lisääntyneet”. Mutta ovatko nuo niitä luotettavia vai vääriä tutkimuksia?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s