Alkoholilaista ja alkoholihaitoista

Maanantaina 1.2.2016 tuli ulos MTV:n uutisissa Hartwallin toimitusjohtajan haastattelu, jossa hän kaipasi vapautuksia myös alkoholijuomien myynnille päivittäistavarakaupoissa.

– Tässä pitäisi kuunnella kuluttajaa. Jos vaikka käy vuorotöissä ja menee iltakymmeneltä kauppaan, pitäisi voida ostaa kaikki ostokset yhdellä kertaa, sanoo Hartwallin toimitusjohtaja Tapio Pajuharju.
Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen toi esille samassa lähetyksessä omia kantojaan. Pelkonen muistutti Sipilän hallituksen norminpurkutalkoista.
– Millään politiikan lohkolla ei ole erityisoikeutta rimpuilla tästä tavoitteesta irti. Työn ja työllisyyden linjan pitää näkyä myös alkoholipolitiikassa, Pelkonen vaatii.
Hänen listallaan ovat päällimmäisinä ravintoloiden aukioloaikojen vapauttaminen ja ravintolamyynnin arvonlisäveron laskeminen sekä viinit ruokakauppoihin.

Molemmat puheenvuorot pohjustavat käsillä olevaa alkoholilain kokonaisuudistusta, joka lienee tulevan syksyn kuumia aiheita. Lauantaina 6.2.2016 TV 1:n Ykkösaamussa asiaa pohti ministeri Juha Rehula. Hankala kysymys Rehulan mukaan on, kuinka huomioidaan elinkeinopolitiikka ja suomalaisten alkoholinkäyttö. Ministeri viittasi muun muassa hallituksen tahtoon purkaa normeja ja vähentää byrokratiaa.

Toisin kuin Pajuharju ja Pelkonen Rehula muistutti, että toisaalta meillä on miljardiluokan lasku alkoholinkäytön haitoista, Rehula huomautti. Hänen mukaansa Suomessa olisi siirryttävä kohti ”eurooppalaista alkoholikulttuuria”. Rehula totesi sen olevan kysymyksen, johon hän ottaa mielellään vinkkejä vastaan.

Oma vinkkini Juha Rehulalle on, että hallituksemme ottaisi tällä kertaa vakavasti aiemmat kokemukset alkoholiveron alennuksen seurauksista. Toistuvasti esille nostetut näkökulmat siitä, että saatavuuden helpottuminen ja hinnan lasku lisäävät kulutusta, perustuvat kokemukseen. Samoin näkemys kulutuksen lisääntymisestä seuraavasta haittojen kasvusta perustuu kokemukseen, se ei ole arvaus.
Eurooppalaisten alkoholitutkijoiden keskuudessa pidetään hyvänä suomalaista systeemiä, jolla voidaan rajoittaa kulutusta ja haittoja. Paikallisen käytännön muuttaminen suomalaiseen suuntaan ei ole siellä helppoa, vaikka siihen suuntaan olisi kiinnostusta. Usein tuntuu siltä, että Suomessa nähdään alkoholista aiheutuvan haittoja vain meillä ja Venäjällä, ei muualla. Näin vaikka tietoa ja tutkimusta myös muualta olisi saatavilla.

Vuosien varrella suhtautuminen alkoholiin on muuttunut. Aiemmin sen kohdalla on nähty erityisluonteena siihen liittyvät haitat, sitä on katsottu sosiaali- ja terveyspoliittisesta näkökulmasta. Tilanne on nyt toinen, alkoholi nähdään elintarvikkeena muiden joukossa ja sosiaali- ja terveyspolittisten näkökulmien sijaan keskeisiä ovat työllisyys- ja elinkeinopoliittiset painotukset. Kuriositeettina voi todeta, että työllisyyspoliittisissa näkökulmiassa ei keskustelussa muisteta alkoholin haittavaikutuksista aiheutuneita työtapaturmia ja menetettyjä työpäiviä.

Itsellä on se tunne, että kauppa keskittyy yhä enemmän. Alkoholinmyynnin vapauttamisella ja helpottamisella päivittäistavarakaupassa kerrotaan turvattavan kaupan työpaikkoja ja edelleen sillä olevan säilyttävää vaikutusta myös pienemmille kaupoille. Ja samalla päivittäistavarakaupassa näytetään menevän kohden isompia yksiköitä, joka syö pienempiä kauppoja. Myymälöitä tullaan myös jatkossa sulkemaan, vaikka alkoholia myytäisiin vuorokauden ympäri.

Toistan jälleen useasti esille nostamani vertailun tupakan ja alkoholin välillä. Jaaana Pelkonen puhuu norminpurkutalkoista, samoin Juha Rehula. Se tiukkuus, joka suomalaisessa alkoholipolitiikassa on verrattuna tupakkapolitiikaan, on olematonta. En aja tupakkaa koskevien rajoitusten helpottamista, mutta alkoholipolitiikan tiukkuus ei ole merkittävää suhteessa alkoholin aiheuttamiin haittoihin. Kaikki normit ja säännökset eivät ole turhia.

Viime viikkojen aikana on keskusteltu sähkönjakelija Carunan hinnankorotuksista, jotka ovat saaneet runsaasti huomiota mediassa ja nostattaneet äänekkäitä vastalauseita. Fortum möi 2013 sähkönsiirtoliiketoimintonsa noin 2,55 miljardia euroalla yhtiölle, jonka omistus on pääosin ulkomailla. Keskustelussa on noussut esille se, että vastaavanlaisia virheitä ei enää tehtäisi.

Alkoholipolitiikassa nyt vahvasti tavoitteena olevat muutokset ovat samanlainen virhe kuin sähkönsiirtoliikennetoiminnan myyminen. Haitat näkyvat mm. sosiaali- ja terveyssektorilla lisääntyvinä kustannuksina ja toisaalta mm. lisääntyvänä lastensuojelun tarpeena. Ja lisäksi todetaan usein, että alkoholihaitat ovat yksilön oma asia.  Muutaman vuoden päästä ihmetellään, miten tässä nyt näin kävi. Vastuunkantajia lisääntyville haitoille ja kustannuksille ei löydy, vaikka ne ovat jo etukäteen ennustettavissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s