Viisi nostoa alkoholipolitiikasta

Vaaliteltoilla yleisin teema näyttää olevan soten ohella eläkkeet ja niiden ostovoima. Ne ovat tärkeitä asioita molemmat. Sen sijaan sosiaalisessa mediassa ovat nousseet esille normienpurkutalkoot ja erityisesti alkoholilainsäädäntöön liittyvät asiat.

Omalla työurallani päihdetyö ja alkoholipolitiikka ovat olleet keskeisiä palasia. Olen ollut niistä kiinnostunut ja päihteet liittyvät suomalaiseen arkeen vahvasti. 2008- 2009 minulla oli mahdollisuus tehdä selvitys alkoholiaiheisesta lehtikirjoittelusta.  Tuolloin sai aineiston pohjalta vaikutelman, että alkoholipoliittinen mielipideilmasto oli muuttunut liberaalimmaksi. Tuo kehitys on jatkunut. Olisi mielenkiintoista nähdä millaisen kuvan tämän hetken asenteista ja myös tiedotusvälineiden painotuksista tutkijat saisivat. Tuolloin jonkun verran näkyvillä olleen sosiaalisen median rooli ja vaikutus on huomattavasti vahvistunut.

Alkoholimainontaa rajoittava lainsäädäntö on naurettava ja se olisi peruttava

Kun sanotaan naurettava, se tehoaa helposti. Kun vielä naurettavuuteen lisätään kyky sanoa jotakin ensin, on saavutettu hyvä tulos. Asioiden oikaisu ei auta, nopeat syövät hitaat.  Ei auta, että meillä on ollut pitkään alkoholimainonnan kielto ja ennen vuotta 1995 osattiin myös ostaa oluet, viinit ja muu alkoholi. Ei auta se, että kokonaan mainontaa ei nyt ole kielletty.

Unohtuu myös se, että mainokset kiertävät. Nyt kohinan alla olleet teippaukset olisivat vaihtuneet osin jo piankin, mutta tiedossa olleeseen muutokseen ei varauduttu. Vielä kun verrataan alkoholimainontaa ja tupakkamainontaa, ero on kuin yöllä ja päivällä. Myös tupakat osataan ostaa, vaikka Marlboro-mies Wayne McLaren kuoli keuhkosyöpään 51-vuotiaana ja tupakkaa ei mainosteta.

Viron olutrallin seurauksena valtion verotuloja jää saamatta

Tietokoneeni taustakuvana on Länsisatamassa otettu valokuva, jossa nuori nainen seisoo edessään lavallinen, noin 115 – 130 laatikkoa olutta, siideriä ja lonkeroa. Miksi ihmeessä olen ottanut tuon kuvan ja laittanut sen taustakuvaksi? Kuvan ottamisen ajankohtana matkustajatuonti oli myös pinnalla ja erä oli suuri, siksi otin kuvan. Nyt kun näistä asioista puhutaan, se muistuttaa myös millaisessa todellisuudessa on liikuttu.

Kuka tuon määrän alkoholia tarvitsee ja onko sen tuomisessa järkeä. Ei siinä ole järkeä. Mutta keskustelussa haetaan järjettömyys muualta kuin missä se on. Järjettömyys on mielestäni siinä, että jotkut ylipäätään liikuttavat tuollaisia alkoholimääriä ns. omaan käyttöön Tavallinen ihminen selviäisi tuolla määrällä noin kaksi – kolme vuotta, ainakin.  Ja silloinkin menisi laatikko viikossa, joka on paljon.

Viron olutrallissa jää tarkoituksellisesti piiloon se, että meillä kulutetaan edelleen runsaasti alkoholia ja tuosta määrästä suhteellisen pieni osa on erikoisoluita, joita nautitaan vain ja ainoastaan maun takia. Olutrallin isoja ongelmia ovat sosiaaliset ja terveydelliset haitat, jota alkoholin liikakulutus aiheuttaa.

Alkoholilakia tulia päivittää muotoon Eurooppa

Alkoholipolitiikan ongelmiin meillä haetaan vastakohta muualta Euroopasta. Meille kerrotaan, kuinka siellä osataan juoda sivistyneesti. Vastaavanlaisia ongelmia kuin meillä ei ole kuin korkeintaan Venäjällä.

Kuitenkin televisiossa näkyy ohjelmia mm. englantilaisten rähinäjuomisesta turistirannikoilla. Meille on kerrottu alkoholipohjaisista kuolinsyistä Ranskassa. Viimeisen vuoden aikana olen lukenut artikkelin, jossa tutkija on yllättynyt kuinka olemme saavuttaneet maksakirroosiin kuolemissa Ranskan tason.

Olen lainannut pariin otteeseen saksalaista uutista. Siinä todetaan suuren kulutuksen ja kuolleisuuslukujen taustalla olevan matalan hinnan. Kirjoittajien mukaan on vähän muita maita jossa voi taskurahalla juoda itsensä kuoliaaksi. Keinoina tilanteen muuttamiseksi tutkija Raphael Gaßmann esittää verotuksen korotusta, mainonnan kieltoa, alkoholin yömyynnin kieltämistä ja nuorille myynnin kieltoa. Tutkija arvelee saman etenemisen kuin tupakassa vähentävän alkoholikuolleisuutta. Nämä ovat niitä juttuja ulkomailta, joita meillä ei juuri nosteta esille.

Ratkaisu on alkoholiveron laskeminen lähelle Viron tasoa

Mihin tuo on ratkaisu? Alkoholipolitiikassa pohjana on ollut yksinkertainen linkki, alkoholihaittojen määrä on suoraan verrannollinen kokonaiskulutuksen määrään. Aiemmin alkoholitutkijat kertoivat sen muistuttaakseen alkoholin ihmisille ja yhteiskunnalle tuottamista ongelmista ja jättimäisistä kustannuksista. Lisäksi he aina muistuttivat siitä, että kulutukseen vaikuttavat päätekijät ovat alkoholin hinta ja saatavuus.
Auktoriteetit ovat muuttuneet, nyt media nojaa keskiolutta myyvä kauppaan, Panimoteollisuusliittoon ja kansanedustaja Jaana Pelkoseen.

Jaana Pelkonen on esittänyt, että voisi olla hyvä idea laskea alkoholin valmisteveroa lähemmäksi Viron tasoa, Veron tarkan tason määrittely vaatisi hänen mukaansa laajaa valmistelua ja asiantuntijoiden kuulemista. Pelkonen on myös ehdottanut, että ravintoloissa myytävän alkoholin arvonlisäveroa alennettaisiin. Hän pitää sitä kätevänä keinona alkoholin kulutuksen siirtämiseksi takaisin ravintoloihin.

Suomen ja Viron valmisteveron ero on tällä hetkellä 26 prosenttia. Jotta asialla olisi olennaisia vaikutuksia, alennuksen tulisi olla tuntuva. Puhuisimme omana valmisteveroprosenttinamme jotain 10 – 15 prosentin välillä, korkeintaan. Viro olisi tullut kadun toiselle puolelle, ilman matkakustannuksia. Jotta voisimme vaikuttaa ravintolamyynnin lisäämiseen, ravintoloiden alkoholimyynnin arvonlisäveroa tulisi jälleen laskea tuntuvasti.

Pelkosen kaipaamia näyttöjä siitä, miten hinnanmuutokset vaikuttavat, on. On tietysti eri asia, jos asiantuntijoiden lausunnot ja käytännön kokemukset ovat vääränlaisia.

Alkoholiongelma on toisten ongelma

Usein päädyn tuohon väitteeseen. Me keskustelemme alkoholista kuin elintarvikkeesta tai muusta kulutustavarasta. Samoin haittoja ei nähdä, tai ne eivät koske minua. Kuitenkin ne koskevat suoraan tai välillisesti noin puolta suomalaisista.

Me koemme, että osaamme juoda alkoholia hallitusti. Tutkijat toteavat, että riskikuluttajat eivät usein itse huomaa juomisen vähentämisen tarvetta, sillä alkoholinkäytöstä ei ole vielä aiheutunut heille merkittäviä haittoja. Sen lisäksi he näkevät ympärillään paljon muitakin ihmisiä, jotka juovat yhtä paljon.  Lisäksi he tietävät, sen joka juo enemmän ja joka on alkoholisti.

Suomessa suurkuluttajia arvioidaan olevan 300 000 – 500 000 välillä eli kyseessä on n. 10 % väestöstä, joiden harteilla suuri osa alkoholin kokonaiskulutuksesta lepää. Tyypillisimmillään suurkuluttaja on työssä käyvä 20- 40-vuotias mies. Suurkuluttajista vain 10 % on naisia. Tuohon määrään mahtuu myös aika monta minua, emme voi olla aina se joku toinen.

Lopuksi

Edellisten alkoholilain kokonaisuudistusten vaikutus oli raju: alkoholinkulutus lähti uusien vapauksien myötä kasvuun ja molemmilla kerroilla päihdekuolemat kaksinkertaistuivat. Tämä virhe olisi nyt hyvä välttää ja varmasti myös vältettävissä. Olennaista on, että uudistukset saisivat meidät juomaan vähemmän. En hae kiristyksiä, mutta esimerkit taaksepäin ovat selvät eli saatavuuden lisääminen ja hintojen lasku eivät ole omiaan vähentämään kulutusta ja haittoja. Hyviä tienviittoja ovat kokonaistaloudellisuus ja hyvinvoinnin lisääminen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s