Palkkatukiuudistuksen kuoppia

Vuodesta toiseen ja hallituksesta toiseen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu uusien työpaikkojen luominen ja työttömyyden vähentäminen. Ne ovat hyviä tavoitteita, niistä ei voi olla kuin samaa mieltä.

Vuoden 2014 aikana työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 325 700, joka oli 31 500 enemmän kuin vuonna 2013. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 6 200 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa, nyt 50 400. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-joulukuussa keskimäärin 68,3 prosenttia, mikä on 6,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 98 500. Myös heidän lukumääränsä on lisääntynyt noin 15 000. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 131 300, jossa nousua edelliseen vuoteen on 11 000. Tiedot ilmenevät Työ – ja Elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.

Työttömyys vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Tämä liittyy erityisesti pitkittyneeseen työttömyyteen. Selkein vaikutus työttömyydellä on henkilön toimeentuloon, ja pitkittyessään työttömyys lisää riskiä köyhyyteen. Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset.

Pitkäaikaistyöttömien suurimmat työllistymisen esteet (valtakunnallinen selvitys 2009) ovat päihdeongelma 24 %, mielenterveyshäiriöt 21 % ja muu vajaakuntoisuus 19 %. Pitkäaikaistyöttömien heikentynyt toiminta- ja työllistymiskyky jää terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja työvoimahallinnossa suurelta osin tunnistamatta ja asiakkaat jäävät vaille palveluita. Tutkituilla todettiin runsaasti työllistymiskykyä heikentäviä sairauksia, jotka olivat puutteellisesti hoidettuja. 65 %:lla oli toimintakykyä heikentävä mielenterveyshäiriö (Lääkärilehti 45/2010). Toisaalta huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon.

Työttömyys johtaa huonoon terveyteen sekä siihen, että huono terveys voi johtaa korkeampaan työttömyysriskiin. Terveemmät työllistyvät nopeammin ja heikomman terveyden omaavat joutuvat todennäköisemmin työttömiksi.

Palkkatuki uudistui 1.1.2015 alkaen. Tavoitteena kerrottiin olleen, että työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertainen kohtelu paranee ja päätösten ennakoitavuus lisääntyy. Uudistuksella pyrittiin nopeuttamaan palkkatukihakemusten käsittelyä ja maksatusta. Uudistuksen jälkeen palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella, jos tuella palkattavan henkilön tuottavuus tarjotussa työssä on alentunut ammatillisessa osaamisessa olevien puutteiden johdosta. Tuen määrä on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin henkilö on ollut työtön ennen palkkatuen myöntämistä. Palkkatuki voi määräytyä myös tuella palkattavan henkilön vamman tai sairauden perusteella, jos ne olennaisesti ja pysyväisluonteisesti alentavat tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä.

Palkkatuen muutokset tavoitteet tuntuvat hyviltä. Muutoksella on pyritty käsitykseni mukaan lisäämään työpaikkoja ja vähentämään työttömyyttä. Palkkatukityöllistetyt ovat olleet merkittävässä roolissa kolmannella sektorilla. Sektori koostuu ensi kädessä järjestöistä ja säätiöistä mutta myös järjestöpohjaisista uusosuuskunnista. Sektorin on katsottu tuottamillaan palveluilla paikkaavan julkisen sektorin supistuvaa tarjontaa, työllistävän työttömiä ja ehkäisevän syrjäytymistä.

Itse olen ollut töissä viimeiset 11 vuotta kolmannella sektorilla ja mukana lisäksi vapaaehtoisena ja luottamustehtävissä muutamassa järjestössä. Vahvana on mielikuva siitä, että järjestöt lisäävät toiminnallaan isolle väestöryhmälle elämänlaatua ja sen mielekkyyttä

Kuitenkin jossain on mennyt viimeisen kuukauden aikana pahasti pieleen. Olen lukenut tammi- helmikuussa useamman päätöksen, jossa kuvataan palkkatuen olevan työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki. Palkkatuetun työn tarkoituksena on päätöksissä todettu olevan työttömän työnhakijan ammatillisen osaamisen parantaminen ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistäminen. Tuon jälkeen kerrotaan, miksi palkkatukea ei voida myöntää ja syinä ovat olleet 1) ”työllistettävän ammatillisessa osaamisessa ei ole tuen myöntämisen perusteluiksi sopivia ammatillisia puutteita” tai 2) ”henkilö ei ole saanut työttömyyden perusteella 300 päivää työmarkkinatukea”. Hän ei siis ole ollut työttömänä 800 päivää.

Emme ole löytäneet 62 vuotta täyttäneitä tai 800 päivää työttömänä olleita henkilöitä. Yhtenä perusteena oleva vajaakuntoisuus ei myöskään näytä toteutuvan millään. Jos soveltamisohjeet eivät pian muutu, seurauksena voi olla joillakin järjestöillä yhteiskunnallisesti merkittävän toiminnan hiipuminen ja loppuminen. Jos näin käy, sillä on laajoja syrjäytymistä edistäviä vaikutuksia. Tulos on tavoitteisiin nähden päinvastainen. Olennaista ei ole etsiä syyllistä, vaan tehdä muutoksia soveltamisohjeissa ja – käytännöissä. Ja sen on tapahduttava nopeasti!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s